Vanessa & minä Carlsbadissa.
Maanantai oli ensimmäinen koulupäivä, ja sain huomata että suurin osa Cal State Universityyn tulleista vaihto-opiskelijoista oli aasialaisia. Ensimmäisenä päivänä ALCIn johtaja Dawn Schmid toivotti kaikki opiskelijat tervetulleiksi ja annettiin siinnä sitten passit yms muut paperit niille kopioitaviksi. Ekana päivänä oli myöskin lähtötasotesti kaikille joilla ei ollut tiedossa omia TOEFL/IELTS pisteitä. Tiistaina käytiin kahdessa ryhmässä tekemässä pieni kierros kampuksella ja tutustuttiin paremmin koulurakennuksiin.. niin ja saatiin myös opiskelijakortit! Sen jälkeen Lety Banks, joka on ALCIn varajohtaja, ilmoitti lähtötasotestin pisteet ja ne jotka saisivat ottaa vapaasti kursseja avoimen yliopiston listalta. Minä, Milla & Jussi päästiin kaikki valitsemaan näitä kursseja, koska pisteet ylitti sen rajan. Olin onneksi Suomessa jo tutustunut kurssitarjontaan, joten minulle oli kutakuinkin selvää että mitä kursseja halusin ottaa. Lety kuitenkin ilmoitti, että joutuisimme joka tapauksessa ensi maanantaista lähtien "cräshäämään" kaikille haluamillemme kursseille vaikka niissä olisikin tilaa, eli meidän täytyy mennä puhumaan professoreille ennen tuntien alkua ja pyytää että ottaako hän meidät kurssille mukaan.
Aasialaiset opiskelijat tulevat nimittäin opiskelemaan San Marcosin yliopistoon englantia ja käyvät ALCIn (American Language & Culture Institute) kursseja, mutta me sekä muut eurooppalaiset saimme valita avoimen yliopiston kursseja eli niitä joita käyvät myös kaikki paikalliset opiskelijat. Meidän kolmen suomalaisen lisäksi San Marcosissa aloitti tänä syksynä viisi saksalaista, joukko opiskelijoita Chilestä, monia kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia sekä muutama joiden kansallisuudesta en ole ihan varma.
Jouduimme täyttämään myös muutaman ensimmäisen päivän aikana joukon papereita, mihin kaikkiin piti täyttää melkein samat asiat, eli nimi, osoite, puhelinnumero yms.
Keskiviikko oli aika turha päivä, sillä täytimme jotain lappua yhdessä erään ALCIn koordinaattorin, Lorelein, kanssa joka käsitteli maahanmuuttoa ja viisumia. Kaksipuoleisen A4 paperin täyttämiseen meni melkein kaksi tuntia, sillä jouduimme kertaamaan samoja asioita kymmeniä kertoja koska ne ei ihan mennyt perille ensimmäisellä kerralla kaikille aasialaisille. Se oli aika turhauttavaa, mutta toisaalta heistä niin moni on aloittanut englannin opiskelun vasta lukiossa, joten he olivat siis eurooppalaisia paljon jäljessä kielen hallitsemisessa.
Torstaina menimme yhdessä opiskelijoiden kanssa Oceansideen sprintterillä, joka on siis paikallinen junan & metron välimuoto joka kulkee kyllä ihan maankamaralla. Kävelimme rannalla, jutustelimme muiden opiskelijoiden kanssa Oceansiden laiturilla ja kävimme iltapäivällä syömässä Millan & Jussin kanssa Angelo's burgerissa hampurilaisateriat. Sitten vielä tanning on the beach.
Oceansidella nähtiin hurjia aaltoja! Voi että niitä surffipoikia, kun ne uskalsi sukeltaa hurjina niihin aaltoihin... voikun itsekkin uskaltais. ;)
Oceanside Pier.
Muutamia mielenkiintoisia faktoja mitä olen huomannut täällä ollessani:
- Amerikkalaiset ei tunne käsitettä "Don't drink and drive". Nimittäin täällä välimatkat on kaikkialle niin pitkät, että jos haluaa mennä johonkin hyvään raflaankin syömään ja ottaa muutaman, niin pitää ajaa kauas. Donkin ottaa usein pari drinkkiä jos me käydään ulkona syömässä, ja ajaa sitten takaisin kotia.
- Täällä meijän kotipihan lähistöllä on kojootteja. :/ Don on kertonu että niitä liikkuu tossa aidan takana aina öisin, joten ei kannata pitää lemmikkejä vapaina sillä muuten ne joutuu äkkiä jonkun kojootin välipalaksi.
- Täällä haastetaan oikeuteen ihmisiä/yrityksiä ihan kaikesta. Kerroin yhdessä mun viestissä siitä kun se yksi SeaWorldin kouluttaja kuoli ShamuRocks-show'ssa kun valas oli pitänyt kouluttajaa liian kauan veden alla. Noh, tänään oli juuri uutisissa että yhden perheen äiti on nyt haastanut SeaWorldin oikeuteen siitä syystä, että hänen poikansa oli nähnyt tämän kouluttajan kuoleman (kuten monet kymmenet jollei sadat muutkin katsojat) ja saanut siitä sitten jotain traumoja. Hoh hoijaa, tosta tapauksestakin on jo vuosi. Taitaapi olla rahan ja julkisuudennälkäisiä ihmisiä.
- Aasialaiset nyökkäilee & hymyilee ja sanoo "yes, yes" vaikkei ymmärtäisi yhtään mistä puhutaan. En halua yleistää, mutta tällä viikolla otti aika monesti päähän kun huomasi, että ne teki jotain IHAN muuta kuin kuunteli opettajien puhetta ja heitä piti monesti käskeä olemaan hiljaa.

Ei elämä! Vaikuttaa et siul riittää siel tekemistä, hauskaa, lomaa, ulkoilua ja sightseeingiä ihan loputtomiin! Onneks siul koht alkaa koulu ni ehkä sit alkaa tulla vähän arkisempiakin juttuja. Toivotaan et kaikille tulee yhtä onnistunut vaihto! Kuulostaa ainakin et siul on tähän asti menny hyvin aasialaisisten kielitaidosta huolimatta... ;)
VastaaPoista-Maiju
Kiitos kommentista Maiju! :) Tekemistä on todellakin riittänyt näille kahdelle viikolle.. ja oon samaa mieltä, että tahti varmaan vähän tasaantuu kun pääsee tohon koulurytmiin. Ihanaa tulevaa vaihtoa myös sulle, ja toivottavasti alat itsekkin kirjoittaa blogia, olis kiva lueskella sitä.
VastaaPoistaAasialaiset <3 :DDD
VastaaPoista