Tämä viikko on ollut todella kiireinen, nimittäin maanantaina 14.6 käytiin Millan kanssa varaamassa lennot USA:han. Milla on muuten toinen opiskelija HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulusta joka myöskin lähtee syksyksi vaihtoon San Marcosiin. Saimme hyvän hintaiset lennot siihen nähden että hinta sisältää menon Nykiin, kaksi yötä New Yorkissa semmoisessa hostellissa kun YMCA West Side, lennon Nykistä San Diegoon sekä paluun Calgarysta (Kanadasta) Helsinkiin. Varasimme lennot Kilroy Travelsin toimistosta Helsingistä.
Jos joku ihmettelee että miksi otin paluulennon Calgarysta, niin se on sen takia että olen aikeissa viettää joulun siellä erään tuttavaperheen luona. Olin 2007 kesällä vaihdossa Kanadassa, ja olen pitänyt host-perheeni kanssa yhteyttä, joten olemme sopineet että vietän joulun Medicine Hatissa heidän luonaan.
Tiistaina 15.6 kävin ottamassa hepatiitti A&B rokotteen, sillä niitäkin vaadittiin kaikilta USA:han lähtijöiltä (tai ainakin hepatiitti B rokotetta). Ja näitä pistoksiahan täytyy ottaa kolme, joten yksi vielä heinäkuun lopulla ja kolmas tammikuussa kun olen jo palannut reissulta. Fiksua! ;) Noh, mutta ainakin nekin on nyt kunnossa.
Keskiviikkona 16.6 olikin sitten se jännityksen paikka, nimittäin kävin Helsingissä USA:n konsulaatissa viisumihaastattelussa. Haastatteluaika oli varattu kello 9.55, ja portilla oli vastassa suomalainen aseistettu vartija joka tarkasti passin ja DS 160 confirmation pagen ja pyysi odottamaan kunnes sukunimellä kutsuttiin sisään turvatarkastukseen. Siinnä minun kanssani ulkona odotteli muutama muukin henkilö turvatarkastukseen pääsyä ja kaikilla oli yhtä jännittynyt ilme kasvoillaan.
Turvatarkastuksen jälkeen toinen aseistettu vartija vei minut ja kaksi muuta henkilöä erilliseen rakennukseen, jossa varsinainen haastattelu pidettiin. Odotteluhuoneessa oli paljon ihmisiä, kaksi luukkua joiden takana oli henkilökuntaa ja yksi ovellinen pieni huone. Luukun toisella puolella olevat työntekijät huusivat aina sukunimellä ihmisiä luokseen, ja yhdellä näistä luukuista he vastaanottivat kaikki paperit ja toisella otettiin sormenjäljet. Lopuksi ovellisessa huoneessa amerikkalainen mies teki pari minuuttia kestävän haastattelun, jonka jälkeen hän totesi että oliko viisumi hyväksytty vai hylätty. Odotteluaika näiden kaiken välillä oli todella pitkä, mutta odottaminen kannatti, sillä minun onnekseni viisumihakemukseni hyväksyttiin! :) Nyt vaan odottelemaan postia jonka mukana pitäisi tulla muutaman päivän sisällä passini jossa komeilee USA:n viisumi.
Jos joku ihmettelee että miksi otin paluulennon Calgarysta, niin se on sen takia että olen aikeissa viettää joulun siellä erään tuttavaperheen luona. Olin 2007 kesällä vaihdossa Kanadassa, ja olen pitänyt host-perheeni kanssa yhteyttä, joten olemme sopineet että vietän joulun Medicine Hatissa heidän luonaan.
Tiistaina 15.6 kävin ottamassa hepatiitti A&B rokotteen, sillä niitäkin vaadittiin kaikilta USA:han lähtijöiltä (tai ainakin hepatiitti B rokotetta). Ja näitä pistoksiahan täytyy ottaa kolme, joten yksi vielä heinäkuun lopulla ja kolmas tammikuussa kun olen jo palannut reissulta. Fiksua! ;) Noh, mutta ainakin nekin on nyt kunnossa.
Keskiviikkona 16.6 olikin sitten se jännityksen paikka, nimittäin kävin Helsingissä USA:n konsulaatissa viisumihaastattelussa. Haastatteluaika oli varattu kello 9.55, ja portilla oli vastassa suomalainen aseistettu vartija joka tarkasti passin ja DS 160 confirmation pagen ja pyysi odottamaan kunnes sukunimellä kutsuttiin sisään turvatarkastukseen. Siinnä minun kanssani ulkona odotteli muutama muukin henkilö turvatarkastukseen pääsyä ja kaikilla oli yhtä jännittynyt ilme kasvoillaan.
Turvatarkastuksen jälkeen toinen aseistettu vartija vei minut ja kaksi muuta henkilöä erilliseen rakennukseen, jossa varsinainen haastattelu pidettiin. Odotteluhuoneessa oli paljon ihmisiä, kaksi luukkua joiden takana oli henkilökuntaa ja yksi ovellinen pieni huone. Luukun toisella puolella olevat työntekijät huusivat aina sukunimellä ihmisiä luokseen, ja yhdellä näistä luukuista he vastaanottivat kaikki paperit ja toisella otettiin sormenjäljet. Lopuksi ovellisessa huoneessa amerikkalainen mies teki pari minuuttia kestävän haastattelun, jonka jälkeen hän totesi että oliko viisumi hyväksytty vai hylätty. Odotteluaika näiden kaiken välillä oli todella pitkä, mutta odottaminen kannatti, sillä minun onnekseni viisumihakemukseni hyväksyttiin! :) Nyt vaan odottelemaan postia jonka mukana pitäisi tulla muutaman päivän sisällä passini jossa komeilee USA:n viisumi.
